Anna lapsen leikkiä ja lähde leikkiin mukaan! Se tekee hyvää!

Kirppu on ruvennut nyt päivähoidon aloituksen jälkeen leikkimään kotona leikkejä, joissa päiväkotipäivien tapahtumat toistuvat. Dinosauruksilla onkin yhtäkkiä päiväkotikaverien nimet ja ne tervehtivät toisiaan tyyliin:

”Hei tinotaatu! Minä olen Ville. Hyvää viikonloppua. – Hei Ville-tinotaatu, minä olen Minttu. Pitä kivaa!”

Leikeissä toistuvat tutut fraasit: tervehdykset, toivotukset ja kiittämiset. Toistaiseksi nämä leikit ovat olleet Kirpun omia leikkejä. Hän saattaa leikkiä jotain Sikuriinan kanssa Sikuriinan ehdoilla, mutta vielä jokseenkin kömpelösti. Tosin eilen yllätyin, kun yhtäkkiä Sikuriina olikin äiti ja minä kummitäti – myös Kirpun puheessa! Useimmiten Kirppu kuitenkin vielä leikkii omaa leikkiään Sikuriinan rinnalla. Aidoimman kuuloiset lelujen väliset keskustelut kuulemme silloin, kun Kirppu saa leikkiä rauhassa, kylläisenä ja sopivan pirteänä.

Leikki on lapselle luontainen tapa toimia ja oppia. Leikin tuoksinassa lapsen ajattelu, muisti ja kieli kehittyvät. Leikeissä lapsi kokeilee, ratkaisee ongelmia ja harjoittelee asioiden ja käsitteiden yhdistämistä. Kun leikit kehittyvät rinnakkaisleikeistä yhteisiksi leikeiksi, lapsi oppii niissä myös erilaisia sosiaalisia taitoja, kuten kommunikointi- ja neuvottelutaitoja. Leikeissä lapsi pääsee turvallisesti käsittelemään tunteita ja vahvistamaan omia taitojaan ja kykyjään.

Ollessaan kolmevuotias Sikuriina tykkäsi leikkiä mm. juna- ja ratikkaleikkejä. Olin lähettänyt isovanhemmille viestin, jonka juuri satuin kännykästäni löytämään:

”Siivosin olohuoneessa. Siirtelin tuoleja ja niistä tuli juna. Sikuriina innoissaan. ”Minä menen keskustaan ostamaan juhlatarvikkeita.” Sitten kertoi pitkän listan mitä tarvitaan. Leikkii siis uudestaan sitä mitä oikeasti teimme lauantaina. Kävimme silloin yhdessä keskustassa junalla ostamassa sunnuntain juhliin kaikkea.”

Kotileikki on ollut Sikuriinan lempileikkejä jo pitkään. Kotileikissä hoidetaan vauvoja, käydään kaupassa ja kirjastossa, tehdään ruokaa – ja leikitään vauvojen kanssa vauvojen leikkejä. Kirppukin on mukana menossa. Hän matkii kaikkea, mitä sisko leikkii. Minä puolestani huomaan, että Sikuriina taltioi aivan kaiken, mitä kotonamme tapahtuu. Aika usein leikistä kuuluu minun arjessa käyttämiäni lausahduksia – sekä niitä positiivisen kannustavia että tiukkoja ja komentavia. Auts…

”Leikin kautta lapsi voi reflektoida usein päiväänsä, elämäänsä, tunteitaan. Jos kiellämme leikin, kiellämme usein suuren osan lapsuutta ja kasvua.” Näin kirjoittaa ihana, viisas bloggajakollegani Ihanasti Sopiva -blogista tekstissään Leikki on leikkiä, vaikka kasvaisikin isoksi. Leikki on tosiaan tärkeää ihan kaikille, pienille ja isoille.

Useimmilla ihmisillä on nimittäin luontainen tarve tehdä erilaisia näennäisesti tarpeettomia asioita. Leikissä on mahdollista syventyä asioihin, jotka eivät ole tästä maailmasta. Leikki nimittäin toimii omilla säännöillään. Leikkiin uppoutuessa aika katoaa. Tiede-lehden jutussa mainitaankin leikin yhteydessä myös flow-kokemus: ”Se on intensiivinen kevyen transsin kaltainen tila, joka sysää kaiken muun syrjään ja tuottaa nautinnollista mielihyvää.”

Meidän lapsillamme ei ole nyt säännöllisiä harrastuksia. Iltaisin on siis aikaa leikkiä. Olemme pyrkineet myös järjestämään lastenhuoneen niin, että siellä on hyvä leikkiä. Välillä leikit siirtyvät olohuoneeseen tai keittiöön, ja se on ihan ok (paitsi jos ne jäävät levälleen). Sikuriina opettaa leikkien kautta Kirpulle niin paljon kaikkea, että välillä mietin, miten kukaan (esim. Sikuriina itse) on pystynyt kasvamaan ilman sisarusta! Vaikka lasten keskinäiset leikit ovat useimmiten toimivia, kaivataan meitä aikuisia usein myös leikkiseuraksi. Liian harvoin kuitenkin leikkiin oikeasti paneudumme. Usein minäkin kyllä ”leikin”, mutta oikeasti kyllä ripustan pyykkejä, siivoan tai käytän kännykkää…

Ystäväni, Puutalobaby-blogia kirjoittava Krista on lanseerannut perheessään leikkivartin. Vartin ajan lapsi saa päättää, mitä leikitään ja saa johtaa leikkiä juuri haluamallaan tavalla. Ja vähintään sen vartin ajaksi lapsi saa aikuisen täyden huomion. Krista on myös huomannut, että leikkiin keskittyminen toimii hermolepona keskellä hektistä lapsiperhearkea. Leikki on aikuiselle myös suunnattoman vaikeaa, koska aivot käskevät koko ajan tekemään jotain TÄRKEÄÄ. Ainakin kurkkaamaan, kuinka monta viestiä kännykkään on tullut…

Haastankin nyt ihan jokaisen kokeilemaan leikkivarttia! Jos sinulla ei ole omia lapsia, lainaa joskus kummilasta, sukulaislasta tai naapurin lasta ja kokeile! Vartti leikkiä saattaa muuttaa päiväsi kulun! Ja jos kaipaatte lapsen kanssa vinkkejä leikkeihin, on Leikkipäivän nettisivuille koottu SATA leikkiä! Kannattaa kurkata.

Mikä on teidän lastenne lempileikki?

-Saara