Västäräkistä vähäsen -lintukirja innostaa bongaamaan lintuja

Yhtäkkiä se tapahtui taas, jo jokin aika sitten: Valon määrä lisääntyi ja samaan aikaan linnut rupesivat laulamaan. Täällä Helsingissäkin oli vielä maaliskuun lopussa hetkiä, jolloin maa ja puutkin olivat valkoisia, mutta linnut ne vaan lauloivat. Se valoi uskoa kevään tuloon.

Reilu viikko sitten viikonloppuna matkustimme bussilla Lohjalle lasten pappalaan. Aurinko paistoi ja ilma oli kirkas. Matkalla bongasimme joutsenia ja huomasimme, että muitakin vesilintuja oli samoissa vesissä uimassa. Pappalan pihassa lauloi mustarastas, ja Kirppu tiesi nähneensä sinitiaisen. Vielä ei puissa ollut lehtiä, joten tiesimme, että satakieliä saisi vielä odottaa.

Linnut kiinnostavat ja kiehtovat niin lapsia kuin aikuisiakin. Ovathan ne ilmojen huikeita taitureita ja luovat laulullaan ihanaa tunnelmaa. Minun lempilintujani, pääskyjä, saa vielä odottaa, mutta monia muita muuttolintuja näkee jo paljon! Jopa ihan kotipihassakin, myös täällä kaupungissa.

Västäräkistä vähäsen – Suomen viehättävin lintukirja

Me saimme tutkittavaksi ja luettavaksi sekä kevään ja kesän lintubongailua vauhdittamaan Into Kustannuksen uuden lintukirjan, Maia Raitasen teoksen Västäräkistä vähäsen – Suomen viehättävin lintukirja. Tässä lähes taskuun mahtuvassa kirjassa on kivasti tietoa 70 Suomessa tavatusta lintulajista.

Kirjan hienon kuvituksen on tosiaan tehnyt Maia Raitanen, joka on tunnettu taitavana pitkän linjan biologian kuvittajana ja joka on kuvittanut oppikirjoja ja tietokirjoja vuodesta 1980. Pääkuvat ovat selkeitä ja niistä tunnistaa linnut helposti. Perustietoina jokaisesta linnusta on latinankielinen nimi, esiintymisalue merkittynä karttaan, pituus, tietoa hautomisesta, mahdolliset koiraan ja naaraan ulkonäköerot sekä aika, jolloin lintua tapaa Suomessa. Lisäksi jokaisesta linnusta on kerrottu lyhyesti muuta tietoa esim. laulutavasta ja ravinnosta.

Huuhkajahuumoria

Jokaisella aukeamalla on myös huumoria: lintujen lintumaisia mietteitä sarjakuvatyyliin kuvitettuna. Nämä kuvat kiinnostivat lapsiani, mutta niiden jutut eivät oikein auenneet heille. Osa oli minunkin mielestäni hieman tylsiä tai kummallisia, osa ehkä vaivaannuttaviakin. Olenkohan väärää sukupolvea vai enkö ymmärrä tarpeeksi linnuista? Lopulta hauskinta oli keksiä lasten kanssa itse, mitä linnut voisivat näissä kuvissa keskenään jutella. Kirppukin innostui höpsimään ja keksi linnuille täysin pöhköjä vuorosanoja. Kikatimme lopulta kaikki lintukirja käsissämme hytkyen.

– Lapset, syömään! – Mä haluun maksalaatikkoa! – Mä en syö enää lihaa. – YÖK! Kuitenkin jotain ällöö!

Kirpun mielestä itse keksittyjen vuorosanojen lisäksi kirjan paras juttu oli Tyrannosaurus Rex, jonka kuva löytyi heti kirjan alkusivuilta. Kirjassa siis kerrotaan ihan aluksi, miten linnut ovat kehittyneet dinosauruksista. Esimerkiksi Kiinasta on löytynyt 160 miljoonaa vuotta vanha fossiili, lentolisko jota kutsutaan nimellä ”Kauhukynsi”. Hurjaa! Ja Kirpun mielestä huikeaa!

Kirja on kätevan kokoinen mukaan otettavaksi, vaikka sitten metsäretkelle tai meren äärelle. Tällaiset minun ja lasteni kaltaiset linnuista kiinnostuneet harrastelijabongarit saavat kirjasta kivasti perustietoa linnuista. Jokainen voi kuitenkin itse pohtia, onko kirja oikeasti Suomen viehättävin lintukirja…

Vinkki: Lasten lintuviikko

Huomasin juuri, että Birdlife Suomi järjestää lasten lintuviikon 14.-20.5.2018. Tuolta linkin takaa löytyy tietoa ja materiaaleja, esimerkiksi retkilomake linturetkeä varten! Suosittelenkin nappaamaan Västäräkistä vähäsen -lintukirjan mukaan, tulostamaan retkilomakkeen, pakkaamaan eväät ja suuntaamaan linturetkelle!

-Saara