Lukemaan opitaan askel askeleelta: Näin voit tukea lastasi

Lapset oppivat lukemaan hyvin eri aikaan ja eri tavoilla kuin vertaisensa. Ensimmäisen luokan alkaessa jotkut lapsista ovat saattaneet lukea jo kokonaisia kirjoja toisten vasta opetellessa kirjaimia ja äänteitä. Hyvät lukemisen valmiudet eli lukivalmiudet tukevat lukemaan oppimista. Tukea saa koulusta, mutta kodin tuki on ensisijaisen tärkeää, kun lapsi opettelee lukemaan.

Minä itse opin aikoinani ensin kirjoittamaan ja sitten vasta lukemaan. Kirjoitin pitkiäkin tarinoita ja pyysin sitten vanhempiani lukemaan ne minulle, kun ajatus katkesi, enkä muistanut enää, mitä olin kirjoittanut. Lukemaan opin vähän myöhemmin. Siskoni opetteli lukemaan salaa ja tuli sitten eräänä päivänä coolisti lukemaan Hesarin otsikoita ääneen. Ekaluokkalainen tyttäreni Sikuriina puolestaan ei vielä osaa lukea. Hän tunnistaa kirjaimet ja osaa yhdistää äänteet kirjaimiin, mutta ihan vielä eivät kaikki palaset ole loksahtaneet kohdalleen. Lähellä kuitenkin ollaan.

Lapsi oppii lukemiseen tarvittavia taitoja jo ennen koulua, nykyään erityisesti esikoulussa eli eskarissa.

Lukemaan oppimisen valmiudet

Ekaluokkalaisen ei tarvitse osata lukea kouluun tullessaan, mutta hän tarvitsee tiettyjä valmiuksia. Lukemaan oppimisen valmiudet tai lukivalmiudet ovat taitoja, joita lapsella tulisi olla, jotta hän oppii lukemaan. Näitä ovat:

  • asioiden ja esineiden nimeäminen eli nimeämissujuvuus
  • kirjainmuotojen tunnistaminen eli kirjaintuntemus
  • äänteiden erottaminen toisistaan
  • kirjaimen ja äänteen yhdistäminen toisiinsa eli kirjain-äännevastaavuuden oppiminen
  • eri äänteiden erotteleminen
  • eri äänteiden yhdistäminen liukuen äänteestä toiseen
  • kielellinen muisti*.

Lukivalmiuksien lisäksi lapsi tarvitsee yleisiä oppimisvalmiuksia, joita ovat:

  • kyky keskittyä tehtäviin eli taito rauhoittua tehtävän ääreen
  • fyysinen jaksaminen
  • vuorovaikutukselliset taidot
  • hahmottamisen taidot
  • yleinen suoritustaso ja hyvä terveydentila
  • hienomotoriset taidot
  • motivaatio oppimiseen.

Lapsen ei tarvitse kuitenkaan hallita kaikkia lukivalmiuksia heti ekaluokan alussa. Hyvin monet ekaluokkalaiset harjoittelevat vielä koko syksyn ajan äänteiden yhdistämistä tavuiksi ja sanoiksi sekä eri äänteiden erottamista toisistaan. Ensimmäisen luokan kevään aikana yleensä kaikki ekaluokkalaiset osaavat jo yhdistää äänteitä ja lukea ainakin sanoja, ehkä virkkeitäkin. Lukemisen nopeus kuitenkin vaihtelee paljon lapsesta riippuen, eikä hitaus vielä tarkoita, että lapsella olisi erityistä lukemisen vaikeutta. Lukemisen harjoittelua jatketaan koko alakoulun ajan: toisen luokan loppupuolella lapset yleensä osaavat jo lukea sanoja tarkasti ja virkkeitä sujuvasti.

Lukivalmiuksia testataan yleensä jo nelivuotiailta neuvolan laajan terveystarkastuksen yhteydessä. Lisäksi niitä testataan koulussa heti ekaluokan alussa. Jos valmiuksissa huomataan pulmaa, ruvetaan pohtimaan, miten lasta voisi tukea eli ruvetaan suunnittelemaan tukitoimia (lue niistä lisää alempaa). Tästä ei kuitenkaan tarvitse huolestua. On hienoa ja tärkeää, että lapsi saa tukea heti lukemaan opettelun alkuvaiheessa, jolloin siitä on eniten hyötyä. Usein tukitoimia pystytään purkamaan ja vähentämään lapsen taitojen ja valmiuksien kehittyessä.

Tukea lukemisen oppimiseen koulussa

Kun havaitaan, että lapsi tarvitsee tukea koulussa, otetaan käyttöön erilaisia tukitoimia. Erityisopettaja toimii luokanopettajan työparina ja laatii suunnitelman tuen tarjoamisesta. Erityisopettaja saattaa tukea lasta joko oppilaan omassa luokassa tai pienryhmässä tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan.

Kouluissa on myös koulunkäynninohjaajia (entinen nimike koulunkäyntiavustaja), jotka tukevat yhdessä luokanopettajien kanssa oppilaita koulunkäynnissä ja sen haasteissa. Koulunkäynninohjaaja voi esimerkiksi auttaa lasta keskittymään tehtäviin istumalla vieressä tai tehdä tehtäviä yhdessä oppilaan kanssa toisessa tilassa.

Kouluissa käytetään jonkin verran myös Ekapeli-nimistä oppimispeliä. Sitä voi pelata tietokoneella ja mobiililaitteilla, ja se harjoittaa lukutaidon perusteita. Pelit on kehitetty Jyväskylän yliopiston ja Niilo Mäki Instituutin työryhmän toimesta.

Näin voit tukea lasta kotona

Kodin ja koulun välinen yhteistyö on tärkeää. Jo heti ekaluokan alussa lapsi saa usein lukuläksyjä. Ne saattavat olla lyhyitä: pelkkiä äänteitä tai äänteiden yhdistämistä sekä lyhyitä sanoja. Jos et ole varma, miten lukuläksyjä kannattaa lukea, ota yhteys opettajaan. Opettajalta kannattaa muutenkin kysellä neuvoja ja ohjeita siihen, miten parhaiten tukea lasta, koska samankaltaisten harjoittelutapojen käyttö sekä koulussa että kotona tukee oppimista. Todella merkittävää on, että lapsi harjoittelee säännöllisesti. Pienetkin päivittäiset lukuharjoitukset kehittävät lukutaitoa huomattavasti.

Oppiakseen lukemaan lapsi tarvitsee mahdollisimman paljon kokemuksia niin puhutusta kuin kirjoitetustakin kielestä. Kaikki kielellinen vuorovaikutus, kielellisiä virikkeitä sisältävät leikit, pelit ja tapahtumat tukevat lukemaan oppimista jo varhaislapsuudesta alkaen. Lapselle pitää tarjota lukemisen malli eli lukea itse paljon ja lukea lapselle ääneen.

Lapsi kiinnostuu kielestä, kun siihen tarjotaan mahdollisuuksia. Kannattaakin tutustua yhdessä kirjoitettuun kieleen ja aakkosiin. Kotona kirjainmuotoja voi harjoitella leikinomaisesti askartelemalla ja puuhailemalla: katso vinkkejä tekstistäni 5 helppoa vinkkiä kirjainten ja numeroiden harjoitteluun.

Ekapeliä voi pelata myös kotona. Siitä löytyy myös helpompi, esikouluikäisille hyvin soveltuva versio Ekapeli Alku sekä erityisesti maahanmuuttajalapsille suunnattu Ekapeli-Maahanmuuttaja.

Ota huoli puheeksi

Jokainen oppii lukemaan tahdillaan. Osalla palaset loksahtelevat kohdilleen ihan viimeistään ekaluokan jouluun mennessä, jotkut oppivat lukemaan keväällä. Opettajat tarkkailevat lukemisen taitojen kehittymistä jatkuvasti ja voivat tarvittaessa tarjota lisää tukitoimia.

Jos tulee kuitenkin sellainen olo, että omalla lapsella asiat eivät suju toivotusti eli lapsi saa joko liian vähän tukea tai hänen oppimisestaan ollaan liian huolissaan, kannattaa olla suoraan yhteydessä opettajaan. Suosittelen pyytämään tapaamista opettajan kanssa, koska kasvotusten näistä asioista on yleensä kaikkein helpoin keskustella.

Miten ja milloin sinä olet oppinut lukemaan? Entä lapsesi? Kerro kommenttina! Vinkkaa myös ihmeessä parhaat keinot lukemaan opetteluun ja lapsen motivoimiseen!

-Saara

***

* ”Kielellinen muisti viittaa tehtäviin ja asioihin, joissa tallennetaan, säilytetään ja palautetaan mieleen kielellisiin kokemuksiin liittyviä asioita esimerkiksi nimikkeitä, sanoja, lauseita, kertomuksia. Muistamistaito on yksi ihmisen jokapäiväisen elämän taito ja sillä on erityinen merkitys uusien asioiden oppimisessa.” (Lähde: LukiMat)

***

Lähteinä tekstissä käytetty:
LukiMat-sivusto
Peda.net
Oppi ja ilo