Jouluruokaa kaipaa kunnon väki: nyt entistä eettisemmin, vastuullisemmin ja ekologisemmin

Jouluruoka jakaa mielipiteet: Osa rakastaa yli kaiken perinteisiä laatikoita, kinkkua, rosollia ja joululimppua. Toiset eivät halua koskea niihin pitkällä tikullakaan. Minä kuulun ensimmäisiin. Minusta on ihanaa, kun tiedän pääseväni joka joulu laittamaan ja nauttimaan perinteisiä jouluruokia – osaa tosin parantelemme pienellä modernilla twistillä. Lempiruokiani ovat erilaiset kalapöydän antimet sekä imelletty perunalaatikko, josta äitini tekee huippuhyvän vehnättömän version minulle.

Lapsemme eivät niin jouluruoista välitä. Kyllä sieltä ne perusjutut uppoavat: perunalaatikko, maksalaatikko, kinkku, lohi yms. Eli hyvinkin paljolti ne eläinperäiset tuotteet. Vähitellen olemme kotona siirtyneet enemmän ja enemmän kasvisruokaan ja lapsemme ovat aika hyvin oppineet ja tottuneet siihen. Huomaan kuitenkin, että hieman pitäisi opetella tekemään myös juhlapyhinä erilaisia valintoja: kestäviä ja ekologisia. Kerron alla, miksi näitä valintoja pitäisi tehdä ja miten niitä voi opetella tekemään.

Kokeilisitko tänä jouluna vaikka vegaanisia pipareita?

Kestäviä valintoja

Pääsin marraskuussa Silja Linen ja WWF:n järjestämälle vastuullisuusbrunssille, jonka teemana oli erityisesti ruokahävikki. Siellä oli puhumassa WWF:n edustaja, joka kertoi mm. seuraavaa:

  • Maapallolla on käynnissä kuudes sukupuuttoaalto, joka on tällä kertaa ihmisen aiheuttama.
  • Meidän omien ruokavalintojemme vaikutukset tuntuvat muualla maailmassa.
  • Suomalaisten kuluttamien maataloustuotteiden tuottamiseen tarvittavasta viljelymaasta noin 40% on Suomen ulkopuolella, etenkin muualla Euroopassa ja Etelä -Amerikassa.
  • Laajeneva maatalous uhkaa sademetsiä ja niiden asukkaita.
  • 60% luonnon monimuotoisuuden vähenemisestä johtuu ruuan tuotannosta.
  • Suurimmat ruoan ympäristövaikutukset syntyvät alkutuotannossa.
  • 83% maapallon maatalousmaasta on eläinperäisen tuotannon käytössä.
  • Soijasta valtaosa päätyy eläinten rehuksi.
  • Liha-aterian tuottamiseen tarvitaan noin 4 x enemmän maa-alaa kasviperäiseen ateriaan verrattuna.

Ilmastokriisi on totta ja käytännössä kaikki se, mitä syömme, vaikuttaa ilmastoon. Kotimainen ruoka on hyvästä, mutta kotimaisen lihan suhteen on se ongelma, että kotimainen lihakarja ruokitaan hyvin usein ulkomailla tuotetulla soijalla. Ja tuotantoeläimet syövät sitä paljon!

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikkien pitäisi alkaa vain ja ainoastaan kasvissyöjiksi tai vegaaneiksi. Lihalla nimittäin on oma roolinsa kestävässä ruokajärjestelmässä, mm. luonnon monimuotoisuuden takia. Meidän pitäisi kuitenkin siirtyä kohti kestävämpää lihankulutusta ja tehdä maapallon kannalta fiksuja ratkaisuja.

Kuva: WWF Suomi

Fiksuja ratkaisuja myös joulupöytään

Me jokainen voimme tehdä päivittäin ruoan kuluttamiseen liittyviä entistä kestävämpiä valintoja, esimerkiksi:

  • Vähentämällä lihan ja maitotuotteiden kuluttamista: korvataan osa lihasta kasviperäisillä tuotteilla, vaihdetaan joskus maito ja kerma kasvivaihtoehtoihin.
  • Välttämällä ruokahävikkiä: kokkaa sitä mitä kaapista löytyy ja huolehdi, ettei ruokaa mene roskiin.
  • Tarjoamalla muille omia vegeherkkuja: sosiaalinen normi on muuttumassa, mutta se tarvitsee tekoja.

Eettisempiä valintoja

Kalat maistuvat tosiaan ainakin minulle jouluna. Meillä on tarjolla yleensä sekä graavattua että kylmäsavustettua kalaa (lohta, kuhaa yms.) ja erilaisia maustettuja sillejä tai silakoita. Kaloja valitessa on tärkeää valita ekologisesti kestävästi pyydettyä kalaa. WWF:llä on hieno kalaopas, josta selviää, mitä kalaa kannattaa syödä. Suosittelen tutustumaan ja hyödyntämään joulun kalaostoksilla.

Kinkku kuuluu monen jouluun. Lohjalle pappalaan kinkku ostetaan lähitilalta. Tiedämme siis tarkkaan lihan alkuperän ja olemme käyneet tilalla. Kannattaakin pohtia ja selvittää, olisiko jouluksi mahdollista saada lihat läheltä. Ja jos hinta on kalliimpi, on se sitä syystä. Voisiko valita vähän vähemmän, mutta eettisempää, ekologisempaa ja laadukasta lihaa kuin enemmän jotain muuta?

Erilaisia kasvisvaihtoehtoja kannattaa myös kokeilla. Nykyään löytyy vaikka mitä vegaanisia pateeita ja muita suolaisia herkkuja korvaamaan osan joulupöydän liha- tai kala-antimista. Lisäksi voi esimerkiksi vaihtaa joululaatikoihin punaisen maidon ja kerman tilalle kasvimaitoa ja -kermaa.

Punajuuri sopii joulupöytään.

Osta hävikkiruokaa, vältä ruokahävikkiä

Helsingissä Redi-kauppakeskuksessa Kalasatamassa on Suomen ensimmäinen hävikkiruokakauppa. WeFood toimii vapaaehtoisvoimin ja myy lahjoituksena saatuja elintarvikkeita, jotka olisivat muuten päätyneet roskiin. Kaikki myytävät tuotteet ovat täysin syömäkelpoisia, mutta niissä on parasta ennen -päiväys lähestymässä tai ne on luokiteltu kakkoslaaduksi. WeFood-hävikkiruokakaupan voitot ohjataan Kirkon Ulkomaanavun kehitysyhteistyöhankkeisiin. Jos vaan suinkin pääset, kannattaa siis käydä kurkkaamasa, löytyisikö sieltä jotain joulupöytään!

Ihan tavallisessakin kaupassa voi tehdä vastuullisia ja kestäviä valintoja ruokahävikin välttämiseksi: Osta esimerkiksi se vähän ruttuisempi paprika, jos käytät sen samana päivänä lämpimään ruokaan. Se toimii oikein hyvin ja maistuu hyvältä. Samoin kannattaa ostaa tuotteita, joiden parasta ennen -päiväys on lähestymässä, jos ne aikoo käyttää nopeasti.

Ja muistattehan, että parasta ennen -päiväys ei ole mikään absoluuttinen totuus. Tuote säilyy useimmiten syömäkelpoisena vielä pitkään parasta ennen -päiväyksen jälkeenkin. Kannattaa siis tarkistaa tuote aistinvaraisesti!

Jouluna ruokahävikkiä tulee herkästi, jos pöydässä on tarjolla montaa eri sorttia. On vaikea arvioida kuinka paljon ihmiset syövät, kun ruokia on useita.

Pienet valinnat vaikuttavat. Me jokainen pystymme vaikuttamaan. 

Ihania jouluruokahetkiä toivottaa,
Saara

PS. Kurkkaa myös kestävämmät arkiruokavinkit esimerkiksi WWF:n ruokaoppaasta.

***

Tämä on Maitokahvimedian adventtikalenterin toinen luukku. Kurkkaa ensimmäinen luukku ja vinkit kestävämpiin joululahjavalintoihin Mademoiselle Camomillan blogista.

Kuvat: Pixabay (paitsi yksi WWF)