Taapero unten maille helpolla rauhoittumiskeinolla – Tämä toimi tänään!

Pikkuinen tissitaaperoni, Kirppu 2v2kk, oli tänään nukkunut aamulla kummallisesti klo 10.15-12.45. Kuvittelin tietenkin, että illalla väsy iskee aikaisin ja uni tulee helposti. Mutta koska ikinä ei mene niin kuin kuvittelee, unta ei millään näkynyt tai kuulunut, vaikka väsy kyllä iski aikaisin.

Tänään oli miehen vuoro nukuttaa lapset (yritämme vuorotella mahdollisuuksien mukaan, jotta kumpikin saisi välillä myös illalla sitä kuuluisaa omaa aikaa). Alku vaikutti lupaavalta. Makkarista tuli viestiä, että ”Rasti seinään, Kirppu taitaa nukahtaa ensin.” Mutta vain hetki sen jälkeen alkoi karjunta. Kirppu karjui äitiä niin kovaa kuin suinkin pystyi.

Usein mies saa Kirpun rauhoittumaan, mutta tiedä sitten oliko miehen verensokeri alhaalla vai Kirpun tahto kovempi, molemmat tulivat makuuhuoneesta ulos, rauhoittumaan. Minä nappasin Kirpun syliini, luovuin SKAM-hetkestäni (tai siirsin sitä) ja vein pienen takaisin sänkyyn.

Kirpulle ei riittänyt vain äiti, vaan hänen olisi pitänyt saada ”tittiä”. Minä puolestani olen päättänyt rauhoittaa yöt (Kirppu osaa roikkua eli nukkua tissi suussaan tuntikausia, ei kivaa, en enää jaksaisi). Tästä meinasi alkaa tahtojen taistelu. Minä en kuitenkaan tykkää huudattaa lapsiani, eikä Sikuriinakaan olisi saanut nukuttua Kirpun karjuessa alasängyssä. Piti siis keksiä muuta.

Ensin kokeilin YouTubesta ”soft white noise for falling asleep”. Sateen ropina tai tuulettimen kohina rauhoittivat Kirpun noin puoleksi minuutiksi, sitten alkoi taas karjunta. ”TITTIÄ!” 

Mitäs sitten? Seuraavaksi muistin, miten ystäväni rauhoittelee oman taaperonsa unille kertomalla, ketkä kaikki tätä rakastavat. Kysyin Kirpulta, muistaako hän ketkä häntä rakastavat ja kuin ihmeen kaupalla, hän malttoi kuunnella. Hetken aikaa luettelin sekalaisessa järjestyksessä, uudelleen ja uudelleen ”äiti rakastaa Kirppua, isi rakastaa Kirppua, mamma rakastaa Kirppua, täti rakastaa Kirppua…” Tämä auttoi taas hetken. Jotenkin kuitenkin se tissi tuli taas mieleen ja sitä piti ikävöidä. (Ai niin. Yritän vakiinnuttaa yhden iltaimetyksen. Sen jälkeen tissitkin menevät unille.)

Taas piti keksiä jotain uutta. Jostain tuli mieleeni, että Kirppu pitää vakuuttaa siitä, että nyt kaikki nukkuvat. Päätin ottaa Kirpun eläininnostuksen avukseni ja kysyin, saanko kertoa, ketkä kaikki jo nukkuvat. Kirppu suostui ja tästä kehkeytyi illan rauhoittumishetki:

”Saanko kertoa ketkä/mitkä kaikki ovat jo nukkumassa? 
Orava kiipeää omaan koloonsa, laittaa silmät kiinni, hengittää rauhallisesti ja antaa unen tulla. Hiiri kipittää omaan koloonsa, laittaa silmät kiinni, hengittää rauhallisesti ja antaa unen tulla. Pupu hyppii omaan pesäänsä, laittaa silmät kiinni, hengittää rauhallisesti ja antaa unen tulla. Kettu kaivautuu omaan pesäänsä, laittaa silmät kiinni, hengittää rauhallisesti ja antaa unen tulla. Majava ui omaan pesäänsä, laittaa silmät kiinni, hengittää rauhallisesti ja antaa unen tulla.”

Tätä mantraa voi toistella eri eläimillä tai vaikka omien rakkaiden ja tärkeiden ihmisten nimillä. Tärkeää on puhua hellällä, hiljaisella ja rauhallisella äänellä. Välillä kannattaa pitää hengitystaukoja, jolloin itsekin keskittyy hengittämään syvään ja rauhallisesti.

Kun kokeilin tätä nyt illalla, Kirppu kuunteli hetken, kääntyi minua kohti ja käpertyi ihan minuun kiinni. Vähän aikaa hän yritti taistella unta vastaan, vaikka silmät painuivat kiinni väkisin. Hengitys tasaantui nopeasti ja pian minulla oli maailman suloisin pieni unipallero kainalossani tuhisemassa.

Vanhemmuus ei ole aina helppoa, mutta usein se on (sitten lopulta) tosi palkitsevaa.

Toivottavasti joku muukin saa tästä apua levottomiin iltoihin.

Hyvää yötä!

-Saara