Viisi vinkkiä: näin läksyt sujuvat paremmin!

Läksyt puhuttavat usein. Välillä uutisoidaan sitä, ettei läksyillä ole mitään merkitystä, ja toiste hehkutetaan läksyjen huikeaa tehoa. Läksyistä ja niiden merkityksestä voidaankin olla montaa mieltä, mutta asioiden mieleenpainamisessa ja kertaamisessa on tutkitusti tehonsa.

Oppiminen tapahtuu koulussa, läksy kertaa jo opittua. Kotitehtäviä eli läksyjä annettaessa onkin tärkeää, että niiden avulla kerrataan ja harjoitellaan niitä asioita, jotka on koulussa jo opetettu. Kotiin ei siis tulisi tulla uusia asioita opiskeltavaksi. Toki läksyksi saattaa tulla uuteen tekstiin tutustuminen, jolloin läksyn avulla valmistaudutaan tulevaan, mutta itse asian käsittelyn pitäisi tapahtua koulussa.

Toistot auttavat muistamaan ja oppimaan. Minä annan läksyjä, koska koen, että lapsi hyötyy koulussa opeteltujen asioiden kertaamisesta. Usein ne jäävät kertaamisen avulla paremmin muistiin. Tuntityöskentely on usein painotetusti Vygotskyn lähikehityksen vyöhykkeellä toimimista – oppilas osaa asiat tunnilla kun kaverilta ja opelta saa tarvittaessa apua. Illalla kotona sama asia ei aina sujukaan (ainakaan ihan itsestään), saati että oppilas sitä enää seuraavana päivänä muistaisi ja osaisi.

Pyrin kuitenkan antamaan suht vähän läksyä. Suomalaista koulujärjestelmää onkin usein kehuttu läksyjen vähäisen määrän takia. Itse pidän sääntönä, että niihin ei saa mennä pienillä yli puolta tuntia tai isommilla yli tuntia illassa. Vaikka toistoja tarvitaankin, kaipaavat aivot myös lepoa. Joidenkin tutkimusten ja selvitysten mukaan läksyt ovat itse asiassa turhia juurikin tämän aivojen levontarpeen takia. Kun aivot saavat levätä, alitajunta pystyy työstämään koulussa opittuja asioita.

Läksyistä on hyötyä(kin)

Läksyjen hyöty on myös siinä, että niiden avulla pystyy oppimaan taidon hoitaa annettu tehtävä määräaikaan mennessä. Tätä taitoa tarvitaan mm. työelämässä. Toisaalta läksyt antavat huoltajille mahdollisuuden osallistua koulutyöhön, nimenomaan tarkistamalla että läksy on tehty. Oikeat vastaukset tarkistetaan usein sitten koulussa.

Läksyistä on hyötyä silloin, kun ne on oikein mitoitettu. Tämä saattaa kuitenkin olla haastavaa, koska oppilaat ovat yksilöjä. Toinen tekee matikan kotitehtävälaatikon hetkessä, toisella siihen menee lähemmäs puoli tuntia – syystä tai toisesta. Kirjoittaminen saattaa olla toiselle haastavaa, toisella taas menee aikaa lukuläksyn parissa.

Meillä ei ole koulussa läksykerhoa, mutta eka-tokaluokkalaiset voivat usein tehdä läksyt esimerkiksi iltapäiväkerhossa. Kuitenkin varsinkin lukemaan opettelun vaiheessa minä suosittelen lukemaan lukuläksyt kotona vanhemmille, jotta nämä näkevät ja kuulevat, miten sujuvasti lapsi lukee. Opettajana tarjoan oppilailleni (tällä hetkellä kuudesluokkalaisilleni) mahdollisuutta jäädä tekemään läksyt koululle koulun jälkeen. Tällöin minä voin auttaa ja neuvoa – tai oppilaat voivat yhdessä pohtia tehtäviä. Kuudesluokkalaiset käyttävät tätä mahdollisuutta melko harvoin, mutta monet tekevät kuitenkin läksyjä yhdessä, vaikka sitten jonkun kotona.

Miten tukea lasta?

Lasta voi auttaa ja tukea läksyissä eri tavoin. Tässä viisi vinkkiä:

1. Järjestä sopiva hetki ja paikka

Kotona kannattaa pohtia, mikä on sellainen paikka ja rauha, jossa läksyjen tekeminen onnistuu. Iltaan tulisikin varata jokin suvantohetki, jolloin läksyihin pystyy keskittymään ilman häiriötekijöitä tai muita ärsykkeitä.

Onko läksyt pakko tehdä pöydän ääressä? No, ei! Suosittelen usein paikkaa, jossa on hyvä olla. Kirjoitustehtävät kannattaa tehdä jonkin alustan päällä, mutta lukuläksyt voi lukea vaikka peiton alla. Majassakin voi olla kiva lukea! Muistan, miten olen itse alakoululaisena harjoitellut maantiedon kokeeseen vanhempieni sängyssä köllötellen ja samalla äidin kanssa yhdessä asioita kerraten.

Sikuriina laskee matikkaa lattialla köllötellen

2. Osoita kiinnostusta, mutta anna vastuuta

Osoita kiinnostusta, kuuntele ja kysele. Kun lapsi lukee lukuläksyä, keskity vain siihen. Kannusta ja tsemppaa. Varmista juttelemalla ja kyselemällä, että lapsi on ymmärtänyt lukemansa. Läksyjen kautta pääset mukaan lapsen maailmaan: näet, mitä koulussa on tehty ja mitä nyt opiskellaan. Missään nimessä en tarkoita sitä, että vanhemman pitäisi ottaa päävastuu läksyistä, mutta ehdottomasti niiden tekemistä tulee seurata.

Lapsen ei tulisi joutua tekemään läksyjään täysin yksin – ellei sitten välttämättä halua. Koulun läksykerho tai iltapäiväkerho voi olla kiva paikka tehdä läksyjä yhdessä kaverien kanssa. Jos iltapäivä- tai läksykerhoa ei ole, voivat koululaiset tehdä läksyt kaverin tai parin kanssa vaikka jonkun kotona. Silti läksyt kannattaa tarkistaa kotonakin, jotta pysyy kärryillä siitä, mitä on tehty ja missä mennään.

Vaikka aikuisen onkin tärkeää osoittaa kiinnostusta lapsen läksyjä kohtaan, on tärkeää myös antaa päävastuu niistä (vähitellen) lapselle itselleen. Läksyjen kautta lapsi pystyy nimittäin harjoittelemaan itsenäistä vastuunottoa. Vanhemman ole tarkoitus tehdä läksyjä lapsen puolesta.

Anna vastuuta. Pyydä ja vaadi tekemään töitä. Luota ja näytä, että luotat. Kiitä ja kehu.

3. Rauhoita, kiinnitä huomio positiiviseen

Jos lapsella meinaa mennä hermot läksyihin, auta häntä rauhoittumaan. Ottakaa pieni aikalisä: Jumppa- tai tanssihetki piristää ja virkistää. Pieni terveellinen välipala nostaa verensokeria. Lisäksi olo saattaa helpottua, kun ajattelee tai muistelee jotain mukavaa asiaa tai tapahtumaa. Myönteisten tunteiden aktivoiminen nimittäin lisää tutkitusti ongelmanratkaisukykyä (kiitos tästä huomiosta, Positiivinen kasvatus).

4. Keksi keinoja, auta tarvittaessa

Jos oppiminen on hankalaa, kannattaa miettiä, miten löytää uusia, erilaisia mukavia ja hauskoja lähestymistapoja läksyihin. Lapset oppivat eri tavoin. Joku lukemalla, toinen kuulemalla ja kolmas tekemällä. Jos vieraan kielen sanojen pänttääminen ei tuota tulosta, kokeilkaa vaikka nauhoittaa niitä kuunneltavaksi tai piirtää kuviksi.

Liikkumisen on todettu auttavan oppimisessa. Mitä jos kertotauluja tai vieraan kielen sanoja opettelisi pallo kädessä. Jokaisen laskun tai sanan jälkeen voisi pompauttaa pallon lattiaan tai seinään ja napata kiinni. Tai sanat voisi kirjoittaa yhdellä kielellä niille Post it -lapuille ja kiinnittää seinään. Sitten palloa heittämään: sano se sana, johon pallo osuu, toisella kielellä.

Post it -laput ovat loistava apuväline opiskelussa. Lappuja voi laittaa kirjan väliin hankaliin kohtiin. Niille voi kirjoittaa tai piirtää tärkeät muistettavat asiat ja kiinnittää vaikka vessan seinään.

Lukuläksyn voi lukea vaikka lemmikille tai huonekasville. Tai lukuläksyn voi nauhoittaa ja lähettää kuunneltavaksi jollekin läheiselle, esimerkiksi isovanhemmalle tai kummille. Jos lukuaineiden tekstejä jaksaa lukea nauhalle, voi niitä kuunnella uudelleen vaikka kävelylenkillä.

Matematiikan tehtävissä apu voi löytyä konkretiasta: Hyödyntäkää numerolappuja, laskuhelmiä tai leikkirahoja. Paikkajärjestelmäalustan avulla lapsen voi olla helpompi hahmottaa kymmenjärjestelmää, hahmottaa suuria lukuja ja laskea esimerkiksi allekkainlaskuja. Kertotauluja voi treenata nappien avulla ja ne voi laittaa luetteloina vaikka seinälle näkyville. Lisää vinkkejä löytyy esimerkiksi Pinterestistä!

Numerokortteja
Paikkajärjestelmäalusta ja leikkitimantteja
Helmitaulu ja laskuhelmet lukualueelle 0-20
Kertotauluja luetteloina

5. Muista ruoan, unen ja vapaa-ajan merkitys!

Vaikka koulutyö on tärkeää, on erittäin tärkeää, että lapsella on myös vapaa-aikaa. Vapaa-ajaksi minä ajattelen sellaisen ajan, jolloin lapsi voi leikkiä, askarrella ja puuhailla vapaasti, ehkä katsoa vähän televisiota tai pelata pelejä. Vapaa-aikaan en lue treenejä tai harrastuksia, vaikka niistäkin on paljon hyötyä ja iloa.

Kun lapsella on sopivasti vastuuta ja toisaalta myös vapautta, eivät läksyt tai muut hommat stressaa liikaa. Lapsetkin kuitenkin ovat yksilöitä: toiset kaipaavat enemmän läksyjä ja haluavat tehdä tehtäviä myös vapaa-ajallaan.

Vanhempien on tärkeä pitää huolta myös lapsen ruokailuista ja riittävästä unen määrästä. Väsyneenä ja nälkäisenä ei mikään suju hyvin!

Ota yhteyttä opettajaan

Jos läksyjen tekeminen on jatkuvasti hankalaa ja stresaavaa, ota yhteyttä opettajaan. Opettajan kanssa voi yhdessä pohtia, miten lasta voi tukea niin kotona kuin koulussakin. Samoin jos tuntuu, että läksyjä on liikaa tai liian vähän, kannattaa opettajaan olla yhteydessä. Aina kannattaa myös rajata pois mahdolliset lukivaikeudet ja muut läksyjen tekoa vaikeuttavat seikat.

Opettajana pysähdyn aika-ajoin pohtimaan läksyjen merkitystä. Olisiko mahdollista saada oppilaat tuntemaan, että oppiminen on kivaa, ja ymmärtämään, että oppiminen eri asioissa jatkuu läpi koko elämän? Miten läksyjen teosta saisi mukavaa ja innostavaa sen sijaan, että siitä vähitellen tulee hyvin monelle oppilaalle pakkopullaa? Uskoisin, että avainasemassa on kodin ja koulun yhteistyö!

Lue myös aiemmat 5+1 vinkkiäni (joo, osittain samoja ja osittain ihan uusi näkökulma).

Mukavia läksyhetkiä!

-Saara