Kuukausi: huhtikuu 2018

Lapseni, ole Lady Bird – rohkea ja sopivan uhmakas, mutta vanhempiisi luottava

26.4.2018 Uncategorized No Comments
Meillä oli pari Finnkinon sarjalippua, jotka olivat menossa vanhaksi. Koska parempi viime tippaan kuin ei milloinkaan, erilaisten säätöyritysten jälkeen päädyin varaamaan viime hetkellä liput minulle ja ystävälleni Lady Bird -elokuvaan uusittuun Maximiin. Iso kiitos puolisolleni, joka liput oli alun perin hankkinut. Leffahetki tuli sopivaan saumaan, ja elokuva toimi monella tavalla.…

Västäräkistä vähäsen -lintukirja innostaa bongaamaan lintuja

24.4.2018 Kirja-arviot Opetus 1 Comment
Yhtäkkiä se tapahtui taas, jo jokin aika sitten: Valon määrä lisääntyi ja samaan aikaan linnut rupesivat laulamaan. Täällä Helsingissäkin oli vielä maaliskuun lopussa hetkiä, jolloin maa ja puutkin olivat valkoisia, mutta linnut ne vaan lauloivat. Se valoi uskoa kevään tuloon. Reilu viikko sitten viikonloppuna matkustimme bussilla Lohjalle lasten pappalaan. Aurinko…

Vertaistuki on äärimmäisen tärkeää – varsinkin, jos on ”harvinainen”

22.4.2018 Dysmelia Sikuriina No Comments
Sikuriinan synnyttyä olimme vähän ihmeissämme. Tyttärellämme on erilainen käsi, pikkukäsi. Mihin kaikkeen se vaikuttaisi? Mitä meidän tulisi ottaa huomioon? Mistä meidän tulisi ottaa selvää? Mitä Sikuriina osaisi tehdä? Mihin hän tarvitsisi apua? Onneksemme löysimme dysmeliayhdistyksen, Redy ry:n, ja pääsimme sen kautta tapaamaan muita dysmeliaperheitä Sikuriinan ollessa vasta parikuinen. Oli ihanaa…

Toimintaterapia – mitä ja miksi?

16.4.2018 Dysmelia Sikuriina 1 Comment
Kirjoitin aiemmin Sikuriinan proteeseista. Ne tuntuivat kiinnostavan kovasti ja saimme aiheeseen liittyen paljon kysymyksiä. Näihin vastaamme Sikuriinan kanssa piakkoin. Tulossa on mm. video siitä, miten proteesi puetaan. Sikuriinan toimintaterapia on myös herättänyt paljon kiinnostusta. Meillä on aivan huikea toimintaterapeutti, joka lähettelee kuvia meille vanhemmille jokaiselta toimintaterapiakerralta. Nyt sain luvan julkaista…

Esikoiseni syntyi sektiolla – ja teki minusta leijonaemon

11.4.2018 Äitiys Perhe Sikuriina No Comments
Oli varhainen aamu vuoden 2011 viimeisenä päivänä. Minä makasin sairaalasängyssä sikiöasennossa ja itkin. Olin juuri saanut kuulla, että minut viedään sektioon. Itkin pettymystä ja mielipahaa. ”En osaa edes synnyttää!” sain sanottua kyynelten keskeltä kätilölleni. Ihanan empaattinen kätilö lohdutti ja sai minut jollain ihmeen keinolla rauhoittumaan ennen leikkaussaliin menoa. Sektioon johtaneet vaiheet pyörivät…

Kolmevuotiaan dinosaurusrakkaus ja kahdet dinosaurussynttärit

9.4.2018 Äitiys Kirppu No Comments
Twiittasin jokin aika sitten näin: Eskarilainen laskee ajatuksiaan: ”Äiti, mulla on ainakin 278 ajatusta!” Melkein kolmevee siihen: ”Minä lasken myös ajatuksiani…. [pohtii hetken] …dinosaurus Rex… [pohtii taas] …minulla on yksi ajatus!” #lastensuusta Hauskaksi tämän jutun tekee se, että se on totta. Siis ehdottomasti täysin totta. Kirppu ei oikeasti juuri ajattele…

On ihanaa, kun lapset kasvavat! (Ja samalla ihan kamalaa…)

7.4.2018 Äitiys Perhe 2 Comments
Aina sanotaan, että lapset kasvavat nopeasti. Että nauti nyt, kun ovat pieniä. Kohta eivät nimittäin enää ole. Kyllähän sen jotenkin tietää ja uskoo. Tavallaan. Kuitenkin sitä samalla kuvittelee, että tätä se elämä on nyt ja aina. Varsinkin silloin tuntuu siltä, kun elämä lapsen tai lasten kanssa on jotenkin vaikeaa tai…