”Luetaanko yhdessä taas?” – Lukutaidon merkitystä ei voi korostaa liikaa

Lukeminen on tärkeää, eikä sujuva lukutaito ei ole itsestäänselvyys. Törmäsin jokin aika sitten lainaukseen, jossa kerrottiin, että suurin osa vanhemmista kuvittelee lapsensa osaavan lukea sujuvammin, kuin tämä oikeasti lukee. Jäin pohtimaan tätä omalta kohdaltamme. Minulla on tietty luotto tokaluokkalaisen Sikuriinan lukutaitoon, mutta haluan edelleen, että hän lukee lukuläksyt meille aikuisille ääneen. Näin pysyn itse aika hyvin kärryillä siitä, miten sujuvasti Sikuriina oikeasti lukee ja missä asioissa hän tarvitsee enemmän tukea ja apua.

Alkuopetuksessa eli 1.-2.-luokilla lukuläksyt ovat lapsen tärkeimpiä läksyjä. Niitä tulisikin saada koulusta useamman kerran viikossa. Jos lukuläksyä ei tule, kannattaa keskustella asiasta opettajan kanssa. Lukuläksyn ei aina tarvitse olla aapisesta tai lukukirjasta, vaan se voi olla vaikka lapsen itse valitsemasta kirjasta tai lehdestä. Lukemaan oppii vain lukemalla.

Äännetietoisuuden harjoittaminen kehittää lukivalmiuksia

Sanat koostuvat tavuista ja tavut äänteistä. Mitä paremmin lapsi hahmottaa äänteitä ja tavuja, sitä paremmat valmiudet hänellä on oppia lukemaan. Sanoista voi erottaa tavuja (esim. sanan alkutavu tai viimeinen tavu) tai yksittäisiä äänteitä. Äännetietoisuutta voi harjoittaa esimerkiksi erilaisilla leikeillä:

  • riimittely: aikuinen sanoo sanan ja lapsi keksii siihen riimin (esim. katto – matto)
  • sanajonojen tekeminen: seuraavan sanan pitää alkaa edellisen sanan viimeisellä kirjaimella (juna, auto, onki, iloinen, nenä, äiti…)
  • sanojen tavuttaminen taputtamalla: voi kokeilla keksiä mahdollisimman pitkiä sanoja tai aloittaa yksitavuisesta sanasta ja keksiä aina yhden tavun pidempi sana (yö, kis-sa, e-ta-na, e-le-fant-ti, pe-ru-na-pel-to…)
  • minimiparien keksiminen (uni – uuni, lama – laama, kato – katto, mato – matto, kisa – kissa)
  • laiva on lastattu leikki sanoilla, jotka alkavat tietyllä kirjaimella/äänteellä tai loppuvat tiettyyn kirjaimeen/äänteeseen
  • lorujen ja runojen lukeminen ja opetteleminen

Näin tuet lapsen sujuvan lukutaidon kehitystä

Lukuläksy luetaan aina aikuiselle ääneen. Tästä kannattaa pitää kiinni, vaikka lapsi lukisin jo sujuvasti. Jos lukeminen on vielä harjoituksen asteella tai tökkii syystä tai toisesta*, kannattaa kokeilla jotain seuraavista:

  • vuorotellen lukeminen aikuisen kanssa
  • roolileikki: luetaan möreästi kuin karhu, piipittämällä kuin hiiri tai vaikka oman lempisupersankarin äänellä
  • pehmolelulle, lemmikille tai viherkasville lukeminen (aikuinen kuuntelee taustalla ”salaa”)
  • eri paikoissa lukeminen: pöydän alla, peiton alla taskulampun valossa, lattialla maaten…
  • tarrojen tai leimojen kerääminen lukuläksyistä

Jos lapsi lukee muuten sujuvasti, mutta kiirehtii liikaa ja tekee sen takia huolimattomuusvirheitä, voi kokeilla sitä, että jokaisen sanan, lauseen tai virkkeen jälkeen tehdään jokin jumppaliike tai taputus. Näin lapsi joutuu pysähtymään aina tasaisin väliajoin ja rauhoittamaan lukemisvauhtiaan. Myös robottiäänellä lukeminen saattaa rauhoittaa pikalukijoita: kun lu-e-taan ro-bot-ti-mai-ses-ti ta-vu ker-ral-laan, ei voi kii-reh-ti-ä lii-kaa.

Mikäli katse hyppii tekstin riveillä ja lapsen on sen takia vaikea lukea, kannattaa kokeilla lukutikkua. Lukutikuksi kelpaa vaikka viivoitin tai pahvista tehty apuväline.

* Lukeminen saattaa tökkiä monista syistä. Joskus lapsi jännittää lukemista paljon, toisinaan lukeminen saattaa vain olla tylsää. Jos kuitenkin tuntuu, että harjoituksesta huolimatta lukeminen ei sujuvoidu, voi kyse olla myös esim. luki-vaikeudesta. Kannattaakin olla herkästi yhteydessä opettajaan, jos lapsen lukeminen ja sen sujuvuus huolestuttavat. Apua on kyllä saatavilla.

Sujuvastikin lukeva lapsi hyötyy aikuisen tuesta

Vaikka lapsi lukisi jo sujuvasti, kannattaa hänen kanssaan silti lukea. Lukemista voi harjoitella elävöittämällä sitä erilaisilla äänenpainoilla tai rooleihin eläytymällä. Lapsen kanssa voi keskustella luetusta: aikuinen esittää kysymyksiä, joihin lapsi vastaa, tai lapsi keksii itse kysymyksiä tekstistä. Tässä yhteydessä kannattaa harjoitella kokonaisella virkkeellä vastaamista.

Tarinaan voi myös itse keksiä jatkoa tai vaihtoehtoisia juonenkäänteitä. Näitä voi myös halutessaan kirjoittaa muistiin tai piirtää tekstin kuvitukseksi.

Sujuvammin lukevan lapsen kanssa voi myös ottaa jokin pidempi kirja yhdessä luettavaksi. Kirjaa voi lukea vaikka vuorotellen niin, että aikuinen lukee sivun ja sitten lapsi lukee seuraavan sivun (tai lyhyemmän, itselleen sopivan pätkän).

Tsemppiä ja lukuiloa kaikille!

-Saara

Lue myös muut tekstini aiheesta:
Lukemaan opitaan askel askeleelta: Näin voit tukea lastasi
Ekaluokkalaisen läksyt eivät ole läpihuutojuttu! Lue 5+1 vinkkiä läksyjen tekoon
Koulu alkaa taas – Seitsemän vinkkiä koululaisten huoltajille luokanopettajalta
25 kysymystä, joita voit kysyä lapselta koulun jälkeen