***Kirja saatu kustantajalta. Teksti sisältää kaupallisia linkkejä.***

”Pomenian taikamaailma on täynnä taikaa, seikkailua ja sydämeltään suuria olentoja. Eräänä keväänä kaikki taikamaailman kauneus kasvaa niin upeaksi, että Pimeydenvelho Käämä ärsyyntyy, uhkaa estää taikapölyn keräämisen ja langettaa ikuisen talven. Pomenia on vaarassa, sillä mitä olisi taikamaailma ilman taikaa! Kevään täytyy puhjeta kesäksi, unelmien pitää toteutua — niiden kaikkien, mitä kukaan keksii toivoa. Tarvitaan paljon taikapölyä, erilaisia asuja, heittäytymistä, lentämistä, voileipiä ja rohkeaa seikkailuseuraa sekä ennustettu sinnikäs sankari. Se joku pieni, joka uskaltaa isosti olla omanlaisensa…”
(Kumma)

Pomenia, Taikamaailman suuri seikkailu (Kumma, 2020) on Petronella Grahnin upea satukirja, joka avaa portin aivan uuteen maailmaan, taikamaailmaan nimeltä Pomenia. Kirjassa pieni Teo-poika päätyy Pomenian satumaailmaan, josta hänen äitinsä on hänelle lukenut – ja muuttuu samalla peikoksi. Teo on ennustettu, jolla on oma tehtävänsä Pomenian taikamaailmassa. Teo tutustuu Pomeniassa lukuisiin erilaisiin hahmoihin ja oppii paljon sekä itsestään että hyvän ja pahan tasapainottelusta maailmassa.

Petronella Grahn on luonut aivan ihanan satumaailman, johon sukeltaa mukaan mielellään ja jonka parissa aikuinenkin viihtyy. Tämä ei ole syntynyt ihan hetkessä, vaan on vuosien työn tulosta. Pomenia elää paitsi kirjan tekstissä myös Petronella Grahnin upeissa taideteoksissa, joita on Pomenian kuvituksena. Kokonaisuus on ihana ja Pomenia vie todella mukanaan. Emme meinanneet lasteni kanssa malttaa lopettaa Pomenian lukemista alkuun päästyämme ja usein satuhetkiin menikin pitkä tovi, kun luimme ”vielä yhden luvun”. Kun kirjan reilut 180 sivua oli luettu loppuun, jäi sellainen olo, että tätä pitää saada lisää!

Pomenia, Taikamaailman suuri seikkailu vie lukijan mukaansa mielikuvitusseikkailuihin ja ihanaan satumaailmaan. Kolmasluokkalainen Sikuriina kertoi, että pystyi kuvittelemaan itsensä mukaan Pomenian taikamaailmaan seikkailemaan yhdessä Teon ja muiden hahmojen kanssa. Kirjan alku oli hänen mielestään vähän tylsä, mutta samalla hänellä oli tunne siitä, että luvassa on huikea seikkailu. Aika pian tarina imaisikin mukaansa sekä kolmasluokkalaisen että viisivuotiaan – ja myös minut, heidän äitinsä. Sikuriina totesi kirjan luettuamme, että se oli hauskan jännittävä, muttei liian jännittävä ja että hän ei lainkaan malttaisi odottaa tarinan jatko-osaa! Ensi keväänä nimittäin ilmestyy Pomenia, Taikamaailma vaarassa.

Viisivuotiaalle Kirpulle Pomenia, Taikamaailman suuri seikkailu oli ehkä vielä hieman liian pitkä, vaikka hyvin hän sitä jaksoikin kuunnella. Kirjan suositusikä on 6+, joka on varmasti oikein hyvä. Kirjan upeat kuvat koukuttavat kyllä pienemmätkin mukaan tarinaan. Petronella Grahnin upean kuvituksen tutkimiseen kannattaa tosiaan käyttää aikaa. Kuvien pienet yksityiskohdat ovat aivan mielettömiä ja kuvitus ylipäätään lumoavaa!

Mieleenpainuvia hahmoja ja ihania taikajuttuja

Pomenia, Taikamaailman suuri seikkailu -kirjan etukannen sisäpuolella esitellään heti kaikki kirjan hahmot. Ja hyvä niin, koska niitä on aika paljon. Ei kuitenkaan yhtään liikaa, sillä kaikki hahmot ovat aivan ihania ja jokaisella on oma paikkansa tarinassa.

Viisivuotiaan Kirpun lempihahmoja olivat pahikset eli Käämä, Varjo ja Rosvokoira. Sikuriina puolestaan tykkäsi eniten Teosta ja Ruttu-keijusta. Käämä taisi kuitenkin jäädä molemmille parhaiten mieleen: Eräänä päivänä Sikuriina katseli pöydällä olevia neilikoita ja totesi aivan yllättäen, että Käämä ei kyllä niistä tykkäisi, vaikka ne olisivat harmaita. Käämä kun tykkää kaikesta säännöllisestä ja säntillisestä, eikä mistään sellaisesta kuin neilikat, joiden terälehdet ovat osittain päällekkäinkin. Olikin hauska huomata, että hahmot olivat niin mieleenpainuvia, että niistä puhutaan edelleen, vaikka kirjan lukemisesta on jo hetki.

Kirppu että Sikuriina ottavat mielellään Pomenia, Taikamaailman suuri seikkailu -kirjan esille ja selailevat sitä kuvia katsellen. Varsinkin kirjan takakannen sisäpuolen kartta on kovin suosittu. Kartan paikat ovat päätyneet mukaan leikkeihinkin: olohuoneeseen rakennettu leikkibussi kiersi juuri eräänä päivänä Kristallijärven kautta Ruonalan rotkon pysäkille ja sieltä Käämäkalloon.

Kirjassa on lisäksi ihania taikajuttuja, kuten taikapöly, jota keijut keräävät niityn kukista. Myös taikapöly tuli meillä heti leikkeihin mukaan. Olemme lasten kanssa etsineet sitä kovasti erilaisista paikoista ja hyödyntäneet taikapölyn ajatusta monesti: esimerkiksi kun väsyttää, eikä jaksaisi siivota, saa taikapölystä hieman lisää voimia. Elämässä pitää välillä olla vähän taikaa!

Tunnekasvatusta vähän vahingossa

Pomenia, Taikamaailman suuri seikkailu -kirjassa on paljon hetkiä, jolloin päästään pohtimaan tunteita: niin omia tunteita kuin hahmojenkin tunne-elämää. Miten voi olla lohikäärme, joka ei uskalla lentää itse? Miksi Ruttu-keiju on ilkikurinen, kun taas muut keijut ovat niin erilaisia?

Kirjan päähenkilö Teo kohtaa erilaisia haasteita ja joutuu miettimään, miten niistä selviytyy vai selviytyykö. Lisäksi lukija pääsee kohtaamaan niin perinteistä hyvää ja pahaa kuin jotain niiden väliltä. Kirjassa tuleekin paljon tunnekasvatusta ikään kuin vähän vahingossa, sopivasti sadun lomassa. Sadussa harjoitellaan mm. pelkojen kukistamista ja kaveritaitoja, opitaan erilaisuuden sietämistä ja löydetään vahvuuksia.

”Pluuh. Liekkijuttu oli hyvin keksitty, Teo. Pelkäsin niin paljon, etten muistanut, että olen lohikäärme ja osaan hönkiä tulta. En pysty kunnolla ajattelemaan, kun pelottaa, Sisu tuumi ja hönkäisi helpottuneena komean tulenlieskan kohti taivaita.”

Pomenian taikamaailmaan kannattaa sukeltaa mukaan

Suosittelen todella lämpimästi Pomenia, Taikamaailman suuri seikkailu -kirjaan tutustumista. Se sopii satuhetkiin niin kotona kuin päiväkodissa (ainakin eskarilaisille) ja koulussakin. Kirja ja Pomenian satumaailma tarjoavat materiaalia niin leikkeihin kuin taidetuokioihinkin ja myös siihen aiemmin mainittuun tunnekasvatukseen.

Kannattaa myös katsoa YouTubesta lyhyt animaatio Pomeanian taikamaailmasta. Viisivuotiaan Kirpun mielestä video oli hieman jännittävä, mutta samalla aika kiva. Musiikki ja upea kuvitus vievät hetkessä mukanaan Pomenian taikamaailmaan – myös sinne vähän jännittävään Käämän kämälään maailmaan.

Ihania satuhetkiä!

-Saara