Syyskausi on saapunut. Arkea ei pääse enää pakoon. Minulla alkoi oma harrastus eli tanssitreenit viime viikolla. Lattareita siis luvassa koko syksy Dance.fi -tanssikoulun tunneilla. Kotona on kuitenkin ihan erilaiset rumbat menossa. Jokaiselle perheelliselle tulee joskus tutuksi lapsiperheen syysrumbat. Tässä meidän Hurlumhei! -perheemme top 7 (sekalaisessa järjestyksessä).

1. Sadevaaterumba 

Syksy 2016 ei ole edes alkanut oikeasti vielä (ei ole, en suostu, ei varmasti ole!), mutta sadepäiviä on jo riittänyt. Juuri, kun kuvitteli, että sadekausi loppuu, seuraavana päivänä satoi. Nyt taas näyttää ihan hyvältä, mutta loppuviikosta taitaa sataa. Ainakin jossain välissä.
Koska tuntuu siltä, että sadetta riittää, suosittelen varaamaan (mahdolliseen) hoitopaikkaan omat kuravaatteet ja kumisaappaat. Ei sitten harmita niin paljoa, kun tajuaa kesken päivän, että ulkona sataa, eikä aamulla tietenkään muistanut tsekata säätiedotusta, vaan vei lapsen/lapset hoitoon ihan vaan kuivan kelin vermeissä.
Hyvät sadevaatteet ovat kyllä pelastus! Lasten lisäksi myös vanhempien kannattaa niihin satsata. Varsinkin, kun nykyään saa goretexia, softshelliä sun muuta. Ja alle suosittelen ehdottomasti merinovillaa. Varsinkin sitten, kun on viileämpää.

2. Ilmoittautumisrumba

Puuh sentään, mutta tänä vuonna olin ajoissa ilmoittamassa lapsia muskareihin, tanssitunneille ja muihin ilmoittautumista vaativiin juttuihin. Mutta arvatkaa, unohdin ilmoittaa itseni tanssitunneille. Onneksi kuitenkin pääsin mukaan. Huh!
Veikkaan, ettei tämä helpotu. Me emme edes harrasta mitenkään valtavasti. Silti tuntuu näin syyskauden alussa, että on vähintään miljoona paikkaa, johon pitää ilmoittaa jotain, varata aikaa tai ainakin päivittää yhteystietoja (vaikkeivat ne olisi muuttuneet). Lippulappusia ja netti-ilmoittautumisia riittää.

3. Aikataulutusrumba 

Kaiken sen ilmoittautumisen ja varaamisen keskellä pitäisi muistaa myös ottaa ne erilaiset palaset huomioon: kuka on missäkin ja milloin, kuka vie, kuka hakee, kuka hoitaa lapset, kuka laittaa ruoan, kuka…

Meillä esimerkiksi on keskiviikkoisin Sikuriinan tanssitunti päivällä. Minä hoidan sen kokonaan, koska olen kotona. Haasteena on ajankohta: klo 11-11.45. Nälkähän siinä ehtii iskeä eli aamupalan ja lounaan ajoittaminen sekä mahdollisten välipalojen muistaminen tuovat omat pulmansa. Niin, ja Kirpun päiväunille saaminen mahdollisimman pian puolenpäivän jälkeen. Iltapäivällä sitten pitää saada välipalaa (sekä minulle että lapsille) taas sopivaan aikaan, jotta ehdin lasten kanssa minun tanssikoululleni vähän ennen viittä. Sieltä mies nappaa lapset ja palaa heidän kanssaan kotiin syömään. Ruokaa, joka on pitänyt jossain vaiheessa valmistaa. Puuh.

Voin vain kuvitella, millaista palapeliä tehdään perheissä, joissa sekä lapsilla että mahdollisesti vanhemmilla on useampia harrastuksia. Nostan hattua!

4. Kenkärumba

Kaivoin syyskenkiä esiin toivoen, että jostain löytyisi edes jotain sopivaa jollekulle. No, lapsille ei ainakaan löytynyt. Molemmat lapsemme ovat kasvaneet maata pitkin kesän aikana. Uskomatonta, mutta molempien jalka oli kasvanut noin kaksi kokoa! Missä välissä?

Lisäksi vielä pitää ottaa huomioon, että on säähän kuin säähän sopivia kenkiä, jotka ovat hyvät kasvavan lapsen jalalle. Voi itku, kun en ollut tätä Lähiömutsin bloggausta ennen kuin ostin Sikuriinalle tennarit. Tuli ostettua ihan liian kovapohjaiset kengät. Huonomutsifiilis iski heti.

5. Välikausivaaterumba

Jalkojen lisäksi kasvua on jonkin verran tapahtunut myös muissa lastemme kehon osissa. Onneksi kuitenkin olin keväällä fiksu ja satsasin vähän reiluihin välikausivaatteisiin, joten Kirpulle löytyy sopivan kokoista softshelliä ja Sikuriinalle kuorihaalaria. Tuuri kävi myös siinä, että saimme ystäviemme kirppiskassista napattua Kirpulle puuttuvia vermeitä. Kerrankin olen myös ollut ajoissa ja käynyt kaikki pipot, hanskat, kaulurit, villasukat sun muut valmiiksi läpi. Kaikki on pestyinä ja puhtoisina odottamassa käyttöä. Epäilemättä jossain vaiheessa huomaan, että jotain on unohtunut. Aivan varmasti.

6. Nimikoimisrumba

Kun päiväkoti alkoi, ovessa oli ensimmäisenä muistutus nimikoimisesta. Nimikoimistarrat ovat käteviä, mutta tällä kertaa en niitä tilannut. Sikuriinalla on kuitenkin nimi jo melkein kaikessa ja Kirpun vaatteita ei tarvitse juuri nimikoida. Ensi vuonna tilaan kyllä taas tarroja – ja paljon!

Mutta oikeasti, luokanopettajana suosittelen kaikkia nimikoimaan ihan kaiken! Ja huolellisesti. On paljon helpompaa kaikille, kun vaatteissa ja tavaroissa on nimi (ja luokka tms.). Kouluille tuntuu kerääntyvän ihan uskomaton määrä löytötavaraa lukuvuoden aikana. Ihan en ymmärrä aina, miten se edes on mahdollista. Varmaankin pian opin ymmärtämään, kun omat lapseni kasvavat kouluikään.

7. Nenänniistorumba

Se iskee yllättäen. Kannattaa varata tarpeeksi nenäliinoja. Nenäliina lapsen hupussa tuntuu olevan vakkarijuttu. Lapsella on siis hyvä olla huppu. 🙂

Tiedosta myös seuraavat mahdolliset rumbat:

* ”pakko saada kaikkien haluama merkkilastenvaate” -rumba (Esim. Vimman letit vietiin taas käsistä hetkessä…)

* eteisen imurointirumba (Se hiekan määrä…)

* heijastinrumba (Äärimmäisen tärkeää. Heijastimia ei voi olla liikaa!)

* äidin kahjo sienestys- ja marjastusrumba (Nyt on paljon sieniä! Ja puolukkaa! Metsään!)

-Saara